28/07/2016

Kuinka Sigrun toimii?

Sigrun-sovelluksen toiminta perustuu ns. avainkA�sitteiden mA�A�rittelyyn. AvainkA�sitteillA� tarkoitetaan etukA�teen mA�A�riteltA�viA�, kyseisen kurssin ja tehtA�vA�n aihepiirin kannalta keskeisiA� kA�sitteitA�, mA�A�ritelmiA�, aihekokonaisuuksia ja avainsanoja. Tarvittava avainkA�sitelista syntyy helposti esimerkiksi kurssioppikirjan hakemiston pohjalta. Sen laadinnassa on hyvA� muistaa myA�s opetussuunnitelmalliset nA�kA�kulmat.

Sigrun

Esimerkki lukion kemiankurssin oppikirjan sanastohakemistosta. (A� SanomaPro)

TehtA�vA�n toteutus

Seuraavana tyA�vaiheena on oppimistehtA�vA�n laatiminen. Valmistat esimerkiksi vA�likokeen parhaaksi kokemallasi tavalla, aivan niin kuin ennen. Ainoa erona on, ettA� kirjaat lisA�ksi tehtA�vA�kohtaiset avainkA�sitteet sekA� kunkin tehtA�vA�n maksimipistemA�A�rA�n Sigrun-sovellukseen. Halutessasi voit tulostaa avainkA�sitelistan ulos sovelluksesta ja merkitA� kokeessa testattavat avainkA�sitteetA�jo koetta laatiessasi.

Sigrun

TehtA�vA�kohtaisten avainkA�sitteiden kirjaaminen sujuu nopeasti ennustavan tekstinsyA�tA�n avulla. Aloittamalla sanan kirjoittamisen saat esille listauksen tarjolla olevista kA�sitteistA�. A�

TA�mA�n jA�lkeen pidA�t vA�likokeen normaaliin tapaan. A�Tarkistat tehtA�vA�t ja pisteytA�t kokeen, aivan niin kuin ennenkin. Lopuksi kirjaat testitulokset myA�s Sigrun-sovellukseen.

Sigrun

TehtA�vien maksimipisteet on merkitty taulukkoon valmiiksi, joten riittA�A� kun tA�ytA�t tulokset puuttuvien pisteiden osalta. Koepisteiden automaatiinen vA�rikoodaus helpottaa kokonaisuuden hahmottamista.

Tallennettuasi tulokset olet valmis siirtymA�A�n analyysivaiheeseen.

Analyysit

Analyysien nA�kA�kulmasta tehtA�viA� laadinnassa on hyvA� pitA�A� mielessA� ettA�, mitA� tarkemmin mA�A�ritelet tehtA�vA�kohtaiset avainkA�sitteet, sitA� kattavampia tuloksia saat aikaiseksi. Jokaiseen tehtA�vA�n kohdalle tulisi pystyA� mA�A�rittA�A� vA�hintA�A�n kaksi avainkA�sitettA�, jotta tehtA�vien vA�linen tilastollinen ristiinvertailu on mahdollista.

Frekvenssianalyysi

Voit lisA�tA� testitulosten luotettavuutta testaamalla samaa avainkA�sitettA� useamman kuin yhden tehtA�vA�n kohdalla. TA�tA� asiaa voit tarkastella frekvenssianalyysin avulla, joka ilmaisee kunkin avainkA�sitteen testikohtaisen esiintymisten lukumA�A�rA�n.

Sigrun

EsimerkissA� kemiallinen reaktio ja kemiallinen kaava ovat esiintyneet kyseisessA� kokeessa kolmessa eri tehtA�vA�ssA�. NA�in ollen niistA� saatavat osaamistulokset ovat tilastollisesta nA�kA�kulmasta luotettavampia. Vastaavasti aminohappo, kovalentinen sidos ja suola on testattu vain kertaalleen, joten niiden osaamisen tarkastelu on altiimpaa esimerkiksi huolimattomuusvirheille.

RyhmA�analyysi

RyhmA�analyysi antaa nopean kokonaiskuvan opetusryhmA�n osaamisesta. Sen avulla on mahdollista tunnistaa muun muassa lisA�opetusta vaativia aihealueita sekA� tukiopetusta vaativia henkilA�itA�. Toisaalta on mahdollista lA�ytA�A� tietyt aihealueet jo osaavia oppilaita, jotka voivat mahdollisesti auttaa muita oppimaan esimerkiksi vertaistuen avulla.

Sigrun

RyhmA�analyysi paljastaa kokeessa hyvin osatut ja hankaluuksia aiheuttaneet aihealueet.

Aiemmin esitetyssA� koepistekuvassa nA�htiin, ettA� tehtA�vA� numero 7 on mennyt vA�A�rin lA�hes kaikilta. AvainkA�siteitA� tutkimalla selviA�A�, ettA� kyseessA� oli suolaan, ionisidokseen ja tilavuusprosenttiin liittyvA� kysymys. RyhmA�analyysin pohjalta voidaan edelleen todeta, ettA� oppilaat ovat osanneet ionisidokseen ja tilavuusprosenttiin liittyviA� asioita muussa yhteydessA�.A�NA�in ollen merkittA�vin ongelma liittyy ensisijaisesti suolan ominaisuuksiin, mitA� on vaikea pA�A�tellA� suoraan pelkkien tehtA�vA�pisteiden perusteella.

Lopulta ongelman syyksi paljastui kommunikaatiokatkos opettajan ja sijaisen vA�lillA�. Suolaan liittyvA�t asiat olivat jA�A�neet sijaiselta kokonaan opettamatta vA�A�rinkA�sityksen takia. Opettaja korjasi asian jakson jA�lkimmA�isen puoliskon aikana ja varmisti oppimisen testaamalla samaa asiaa uudelleen kurssin loppukokeen kohtalla.

YksilA�analyysit

YksilA�analyysi antaa hyvA�t lA�htA�kohdat henkilA�kohtaiseen palautteen antamiseen ja luo luontevan pohjan jatkokeskusteluille oppilaan ja hA�nen vanhempiensa kanssa. Se auttaa lA�ytA�mA�A�n yksilA�llisiA� kehitystarpeita ja nostaa esiin oppilaan jo osaamia asioita.

On huomattavasti motivoivempaa saada selkeA�sti nimettyjA� vinkkejA� siitA�, mihin aihealueisiin jatkossa kannattaa kiinnittA�A� erityistA� huomiota. Sen sijaan, ettA� oppilasta kehotettaisiin vain olemaan jatkossa ahkerampi.

Sigrun

Katrina ja Matti ovat saaneet kokeesta saman arvosanan. YksilA�analyysi paljastaa merkittA�viA� eroja heidA�n oppimistavoissaan.

Oheisista yksilA�analyyseistA� kA�y esimerkiksi ilmi, ettA� Katrina on osannut asioita laajasti, mutta joiltain osin hieman puutteellisesti. Matti on sen sijaan osannut lA�hes tA�ysin ne aihealueet jotka hA�n on osannut, mutta tiettyjen aihealueiden kohdalla on selkeistA� aukkoja.

Taustalta voi lA�ytyA� viitteitA� esimerkiksi erilaisista oppimistavoista. Jotkus oppivat asiat aihekohtaisesti kerrasta, kunhan viitsivA�t paneutua niihin riittA�vA�sti. Toiset taas oppivat asioita monimutkaisempana vuorovaikutusten kudelmana, jolloin lA�heiset aihealueet nivoutuvat hiljalleen toisiinsa ja muodostavat aikaa myA�ten vahvan ja yhtenA�isen osaamispohjan. Molemmilla lA�hestymistavoilla voi pA�A�stA� erinomaisiin oppimistuloksiin.