28/07/2016

Kuinka Sigrun toimii?

Sigrun-sovelluksen toiminta perustuu ns. avainkäsitteiden määrittelyyn. Avainkäsitteillä tarkoitetaan etukäteen määriteltäviä, kyseisen kurssin ja tehtävän aihepiirin kannalta keskeisiä käsitteitä, määritelmiä, aihekokonaisuuksia ja avainsanoja. Tarvittava avainkäsitelista syntyy helposti esimerkiksi kurssioppikirjan hakemiston pohjalta. Sen laadinnassa on hyvä muistaa myös opetussuunnitelmalliset näkökulmat.

Sigrun

Esimerkki lukion kemiankurssin oppikirjan sanastohakemistosta. (© SanomaPro)

Tehtävän toteutus

Seuraavana työvaiheena on oppimistehtävän laatiminen. Valmistat esimerkiksi välikokeen parhaaksi kokemallasi tavalla, aivan niin kuin ennen. Ainoa erona on, että kirjaat lisäksi tehtäväkohtaiset avainkäsitteet sekä kunkin tehtävän maksimipistemäärän Sigrun-sovellukseen. Halutessasi voit tulostaa avainkäsitelistan ulos sovelluksesta ja merkitä kokeessa testattavat avainkäsitteet jo koetta laatiessasi.

Sigrun

Tehtäväkohtaisten avainkäsitteiden kirjaaminen sujuu nopeasti ennustavan tekstinsyötön avulla. Aloittamalla sanan kirjoittamisen saat esille listauksen tarjolla olevista käsitteistä.  

Tämän jälkeen pidät välikokeen normaaliin tapaan.  Tarkistat tehtävät ja pisteytät kokeen, aivan niin kuin ennenkin. Lopuksi kirjaat testitulokset myös Sigrun-sovellukseen.

Sigrun

Tehtävien maksimipisteet on merkitty taulukkoon valmiiksi, joten riittää kun täytät tulokset puuttuvien pisteiden osalta. Koepisteiden automaatiinen värikoodaus helpottaa kokonaisuuden hahmottamista.

Tallennettuasi tulokset olet valmis siirtymään analyysivaiheeseen.

Analyysit

Analyysien näkökulmasta tehtäviä laadinnassa on hyvä pitää mielessä että, mitä tarkemmin määritelet tehtäväkohtaiset avainkäsitteet, sitä kattavampia tuloksia saat aikaiseksi. Jokaiseen tehtävän kohdalle tulisi pystyä määrittää vähintään kaksi avainkäsitettä, jotta tehtävien välinen tilastollinen ristiinvertailu on mahdollista.

Frekvenssianalyysi

Voit lisätä testitulosten luotettavuutta testaamalla samaa avainkäsitettä useamman kuin yhden tehtävän kohdalla. Tätä asiaa voit tarkastella frekvenssianalyysin avulla, joka ilmaisee kunkin avainkäsitteen testikohtaisen esiintymisten lukumäärän.

Sigrun

Esimerkissä kemiallinen reaktio ja kemiallinen kaava ovat esiintyneet kyseisessä kokeessa kolmessa eri tehtävässä. Näin ollen niistä saatavat osaamistulokset ovat tilastollisesta näkökulmasta luotettavampia. Vastaavasti aminohappo, kovalentinen sidos ja suola on testattu vain kertaalleen, joten niiden osaamisen tarkastelu on altiimpaa esimerkiksi huolimattomuusvirheille.

Ryhmäanalyysi

Ryhmäanalyysi antaa nopean kokonaiskuvan opetusryhmän osaamisesta. Sen avulla on mahdollista tunnistaa muun muassa lisäopetusta vaativia aihealueita sekä tukiopetusta vaativia henkilöitä. Toisaalta on mahdollista löytää tietyt aihealueet jo osaavia oppilaita, jotka voivat mahdollisesti auttaa muita oppimaan esimerkiksi vertaistuen avulla.

Sigrun

Ryhmäanalyysi paljastaa kokeessa hyvin osatut ja hankaluuksia aiheuttaneet aihealueet.

Aiemmin esitetyssä koepistekuvassa nähtiin, että tehtävä numero 7 on mennyt väärin lähes kaikilta. Avainkäsiteitä tutkimalla selviää, että kyseessä oli suolaan, ionisidokseen ja tilavuusprosenttiin liittyvä kysymys. Ryhmäanalyysin pohjalta voidaan edelleen todeta, että oppilaat ovat osanneet ionisidokseen ja tilavuusprosenttiin liittyviä asioita muussa yhteydessä. Näin ollen merkittävin ongelma liittyy ensisijaisesti suolan ominaisuuksiin, mitä on vaikea päätellä suoraan pelkkien tehtäväpisteiden perusteella.

Lopulta ongelman syyksi paljastui kommunikaatiokatkos opettajan ja sijaisen välillä. Suolaan liittyvät asiat olivat jääneet sijaiselta kokonaan opettamatta väärinkäsityksen takia. Opettaja korjasi asian jakson jälkimmäisen puoliskon aikana ja varmisti oppimisen testaamalla samaa asiaa uudelleen kurssin loppukokeen kohtalla.

Yksilöanalyysit

Yksilöanalyysi antaa hyvät lähtökohdat henkilökohtaiseen palautteen antamiseen ja luo luontevan pohjan jatkokeskusteluille oppilaan ja hänen vanhempiensa kanssa. Se auttaa löytämään yksilöllisiä kehitystarpeita ja nostaa esiin oppilaan jo osaamia asioita.

On huomattavasti motivoivempaa saada selkeästi nimettyjä vinkkejä siitä, mihin aihealueisiin jatkossa kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Sen sijaan, että oppilasta kehotettaisiin vain olemaan jatkossa ahkerampi.

Sigrun

Katrina ja Matti ovat saaneet kokeesta saman arvosanan. Yksilöanalyysi paljastaa merkittäviä eroja heidän oppimistavoissaan.

Oheisista yksilöanalyyseistä käy esimerkiksi ilmi, että Katrina on osannut asioita laajasti, mutta joiltain osin hieman puutteellisesti. Matti on sen sijaan osannut lähes täysin ne aihealueet jotka hän on osannut, mutta tiettyjen aihealueiden kohdalla on selkeistä aukkoja.

Taustalta voi löytyä viitteitä esimerkiksi erilaisista oppimistavoista. Jotkus oppivat asiat aihekohtaisesti kerrasta, kunhan viitsivät paneutua niihin riittävästi. Toiset taas oppivat asioita monimutkaisempana vuorovaikutusten kudelmana, jolloin läheiset aihealueet nivoutuvat hiljalleen toisiinsa ja muodostavat aikaa myöten vahvan ja yhtenäisen osaamispohjan. Molemmilla lähestymistavoilla voi päästä erinomaisiin oppimistuloksiin.